maanantai 14. heinäkuuta 2008

Kesäsadetta

Kävelin kauppakeskuksesta kotiin vaikka ripsutti vettä, enkä avannut sateenvarjoa, vaan annoin sen maata kassinpohjalla. Lämpöisellä säällä tuntui kivalta hiukan kastua.
*****
Oli aivan upeaa: kukat huumasivat mielen, samoin ruoho, maa, märkä asfaltti... Ne tuoksuivat monilta muistoilta ja parhailta päiviltä: kesäleiriltä, majalta metsässä, aamupalelulta teltassa, kävelyltä kohti kotia niin varhain, ettei vielä olla ehditty nukkumaankaan.
*****
Asun kauniilla alueella. Täällä on isoja, vanhoja puita, joissa viihtyy paljon siivekkäitä, varsinkin öisin varsin äänekkäitä otuksia (ainakin naakkoja, sepelkyyhkyjä, tavallisia puluja ja lokkeja). Lisäksi naapurilla on lemmikkilintuja, joiden sirkutus kuuluu rappukäytävään muttei enää oven läpi asuntooni. Tykkään kovasti. Tämä tuntuu kodilta.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Sade, kesäisen lämpöinen sade on munkin "juttu" :)
Entisessä elämässäni hienot rouvat työpaikalla virittelivät sateenvarjot kampausten suojaksi, ja vaappuivat pyörällä vaarallisen näköisesti.
Minä paitasillani nautin, ja poljin hiljaksiin kotiin. Oli kivaa :)

Bit kirjoitti...

Tänään täällä paistaa ja tuulee.

Vilkaisin pitkästä aikaa myös neuleblogiasi: tuo tyttärellesi tehty juhlahuivi on aivan ihana! Itse olen noissa hommissa niin saamaton, että käsistään kätevä pikkusiskoni on joskus väsännyt minulle jotkut kaulahuiviin sopivat lapaset, kun itse olen vain valitellut sellaisten puutetta tekemättä asian eteen yhtään mitään. Tällä hetkellä minulla on itse asiassa jossain eksän kaapissa keskeneräiset villasukat: mustat joissa on punaisia palloja. Ne ovat siis olleet kesket jo pari vuotta.

Juttelit tavastasi kantaa käsityötä mukanasi luppoaikojen ratoksi. Täällä pk-seudulla näkee kulkuneuvoissa ja kahviloissa kaikenikäisiä neulojia - itse olen tainnut kiinnittää huomiota etupäässä omaan ikäluokkaan kuuluviin. Kerran lähijunassa kuulin yläasteikäisten poikien(!) puhuvan keskenään siitä, millaiset pipot he meinaavat seuraavaksi itselleen väsätä(:

Kameran kantaminen mukanaan on fiksua kanssa. Itselläni se on jotenkin unohtunut; edellisessä kaupungissa kuvailin kulkiessani kyllä. Inspiroit minua tänään, huomaatko? Pitäisiköhän pyytää eksää tuomaan se neule ensi visiitillään (ellei se jo ole heittänyt sitä roskiin) -

Anonyymi kirjoitti...

Hienoa että viihdyt uudessa kodissasi. Mikä onkaan sen parempaa kuin tulla kotiinsa ja olla kodistaan ylpeä!

Osta itsellesi kullanvärinen suuri sateenvarjo niin et kastu. Kullanvärinen siksi että erotut paremmin siitä muusta porukasta. Me masentuneet emme kuulu siihen suureen enemmistöön joita kaupungilla liikkuu. Me olemme erityisiä, meillä on jotain mitä he eivät voi ymmärtää.

Eikö vaan?

k

Bit kirjoitti...

Se on punainen - mun sateenvarjoni.

ipi kirjoitti...

Munkin pitäisi ostaa joku kaunis sateenvarjo. Pidän sateesta, mutta välttelen sitä, koska en pidä kylmästä. Siksi kesäsateet ovatkin erityisiä. Toisinaan kun sadekin on lämmintä. Kiitos ruususta :)