Etana, etana, näytä sarves: onko huomenna pouta?*****
En voi tietää. Mutta voi, kuinka toivonkaan!
*****
"Tuntuu hyvältä ja oikealta tuntea. Ja hyvältä myös kertoa siitä."
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
skip to main |
skip to sidebar
Blogini starttasi sairaalassa, vaan enää ei olla siellä. Elämä jatkuu outona, monipuolisena vaelluksena. Määränpää on tuntematon, maisemat vaihtuvia ja matkasää epävakaista. Liity seuraan!
Entiset
-
▼
2008
(95)
- ► marraskuuta (1)
-
▼
heinäkuuta
(19)
- Aamun avaus
- Sanat suustani
- Ärsyttää
- Nukkumatin kesäloma
- Lista
- H ö m p p ä ä
- Aamuja, päiviä
- Edit edelliseen
- Sydämiä, sääntöjä ja statistiikkaa
- Yö
- Sadepäivän sekalaiset
- Lauantain laskeutuessa...
- Huoletta huolestuneille:
- Mun musta vauva
- Kesäsadetta
- Kiitokset Kauniit
- Niinsanottu elämäni
- Those Were The Days
- Ei kenenkään syy
- ► toukokuuta (14)
- ► huhtikuuta (20)
- ► maaliskuuta (21)
Jotkut jaksoi lueskella (:
Muiden mietteitä
Pue
Kuuntele
10 kommenttia:
Minä ainakin uskon niin. En halua edes ajatella muuta.
T
Mulla on huomenna sairaalakeikka, tunti bussissa mennen tullen plus kävelyt päälle molemmissa suunnissa 20 min. Huomiseksi on tännepäin luvannut +23 *virn* Just kun oon koko päivän poissa kotoa. No, en valita :)
Heippa
Kuvan etana ainakin lupaa poutaa ja kirkastuvaa, meille kaikille!
Voi olet suloinen,
ja tuo kirjoittamisen lahjasi tuo iloa ja ajatuksia minunkin elämääni,kiva että olet täällä.
T:lahjaton ihmettelijä
hyvä juttu että muut ne nuoremmat ajattelevat samoin kuin minä ja kuitenkin jaksavat laittaa pilkut ja pisteet kohilleen. trv. matts
Päiviä ne on sadepäivätkin. Aikansa se sataa, ja sitten taas paistaa. Niin se on aina mennyt ja menee jatkossakin. Vaan päiviä ne on sadepäivätkin. =)
Kiitos kaikille kultaisista kommenteista. Olette kallisarvoisia!
Erityisterveiset niille, joilla pian alkaa työ, yön jälkeen tai loman, sairaalaan matkustaville, kohteliaisuuksia kylväville ja kannustelijoille.
Tykkään teistä. (Eniten etanatekstin "puolikkaasta".)
Etkö sinä, lapsi raukka, nuku ollenkaan öisin? Kauniit kesäpäivät menevät hukkaan nukkuessa :-)
(Lapsiraukka olen kai minä?)
Nukun. Sitten herään omituisesti välillä neljä viiva puoli kuusi (vaikkei tartte mennä seitsemäksi töihin...). Uudelleen en saa unta vaikka koittaisin, paitsi noin ysin aikaan aamupäivällä.
Tänään taistelin väsymystä vastaan, ja olen yhä hereillä, yhtäjaksoisesti, aikaisesta aamusta saakka. Luulisi illalla yöunen tulevan!
(En käytä unilääkkeitä enkä edes rauhoittavia. Vain, jos unettomuus alkaa haitata tulevaa työntekoa/opiskelua.)
Tyhmää tässä on juuri se, että monesti väsyttää kamalasti, mutta nukkua ei pysty.
JK. Tilanne on muuttunut aikalailla siitä, mitä se blogin alkamisen aikoihin - mm. siellä sairaalassa - oli: pystyin leikiten nukkumaan 12 tunnin yöunet plus päivätorkut päälle.
Oikeastaan unettomuus on astunut elämääni vasta aivan hiljattain. (Kerron näistä kyllä lääkärille, jota tapaan ennen sairasloman loppumista.)
Lähetä kommentti