Eilen, tänään ja toissapäivänä

Ilma on ollut ihana, minä en. Viimeiset kolme päivää ovat kuluneet väsymyksen, kyynisen apaattisuuden ja kyyneleidenkin kera. Onneksi ihana kämppikseni on ollut hyvä kuuntelija!

*****

On tuntunut ja lujaa. Miksi onkin niin, että vaikka tiedostaisi mistä tunne tulee ja minne sen kuuluisi mennä, sitä ei silti saa työnnettyä pois tieltä. On vain odotettava, että se menee itsestään ohi, ja koitettava pärjätä kunnes niin käy.

*****

(Varoitus: seuraa naisasiaa.) Sunnuntaina, todellisena aurinkopäivänä, mieleni pysyi visusti varjossa. Tämä on toistunut nyt ainakin kolmen kuukauden ajan juuri samoihin aikoihin, joten sitä sen on pakko olla: pee äm äs. Olen nappaillut eetä viimeiset kymmenisen vuotta, kunnes olin raskaana, kunnes koin keskenmenon, jonka jälkeen pilleriasiaa uudelleen miettiessäni lääkäri ilmoitti että uusien tutkimusten mukaan en voikaan uusia reseptiäni, sillä elämässäni on ollut muutama migreenipäivä (ja suvussa useita niistä kärsiviä), ja ekstraestrogeeni yhdistettynä tähän taipumukseen lisää riskiä saada vaikka mikä aivoinfarkti ja kuolla ennen aikojaan... Joten jäin ilman minut tietyistä vaivoista vapauttaneita valmisteita. Ja se alkaa oikeasti ottaa päähän!!!

*****

Pitänee siis varailla toisenkin pään erikoislääkäri, jotta saisin jotain tolkkua tähän hommaan. En haluaisi alkaa täyttää kalenteria kyynelmerkeillä, kun aikaisemmin siihen ei ole tarvinnut tehdä mitään muitakaan tippoja kuvaavia merkintöjä, sillä nekin ovat olleet juuri ja vain niitä (tiedän, tytöt, tässä asiassa olen ollut onnekas - tähän saakka).

*****

Eilinen oli sentään suhteellisen onnistunut päivä, mitä nyt hurja väsymys vaivaili, vaikka olin tapani mukaan nukkunut hyvin. Äidin kanssa oli kiva jutella, sisko lainasi ihanan levyn, ja sain mukavia sähköposteja (kiitos, kiitos) joihin vastailen kunhan saan aikaiseksi kirjoittaa muutakin kuin tämänkaltaista valivalia. Olkaa kärsivällisiä, ystäväiseni - myös ne, jotka ovat joutuneet odottamaan jo pitemmän tovin. Ajattelen teitä paljon.

*****

Tänään on ollut parempi, vaikka nukuin jälleen liian pitkään. Yöllä näin unta jossa itkin, mutta sen tunnelma on jo unohtunut. Aloin suunnitella Vappua ja vähän kesääkin: aion tehdä jotain, josta jää hyvän melen muistoja.

*****

Positiivinen loppumainostus: Poets of the Fallin uusin levy on timantein koristeltu kultakimpale. Rakastan <3