Keskipäivän demoni

"Masennus on särö rakkaudessa. Ollaksemme rakastavia olentoja meidän on myös oltava olentoja, jotka voivat vaipua menetyksistään epätoivoon, ja masennus on tuon epätoivon mekanismi. Tullessaan se alentaa ihmisen minuuden ja lopulta kuihduttaa kyvyn antaa tai vastaanottaa hellyyttä. Se nostaa sisäisen yksinäisyytemme pintaan ja tuhoaa sekä yhteytemme toisiin että kyvyn sisäiseen rauhaan. Vaikka rakkaus ei estä masennusta, se pehmustaa mielen ja suojaa sitä itseltään. Lääkehoidot ja psykoterapia voivat uusintaa tuota suojausta ja helpottaa rakastamista ja rakastettuna olemista, ja siksi ne toimivat. Täysissä sielun voimissa jotkut rakastavat itseään ja jotkut toisia, jotkut rakastavat työtä ja jotkut Jumalaa: mikä hyvänsä näistä intohimoista voi antaa sen elintärkeän tunteen päämäärästä, joka on masennuksen vastakohta. Ajoittain rakkaus hylkää meidät, ja me hylkäämme rakkauden. Masennuksessa jokaisen pyrkimyksen ja jokaisen tunteen merkityksettömyys, jopa elämän itsensä merkityksettömyys, muuttuu selviöksi. Tässä rakkaudettomassa tilassa on jäljellä vain yksi tunne, tunne mitättömyydestä." Solomon A. (2002) Keskipäivän demoni - Masennuksen atlas